Asko Sahlberg: Herodes ( WSOY 2013)
Molemmat kirjat sijoittuvat tetrarkki Herodes Antipaksen aikaan. Hän oli Herodes Suuren poika, joka neljännesruhtinaana hallitsi Galileaa Rooman vasallina.
Sahlberg käyttää minäkertojana vanhaa Herodesta
ja siinä on minusta kirjan ongelma. Vanhan miehen valitusta liki 700
sivua. Ymmärrän kyllä Sahlbergin tarkoituksen pohtia valtaa ja sen
tuomaa yksinäisyyttä, vainoharhaisuutta ja lopulta tyhjyyttä. Rooman
keisari Galigula karkoitti Herodes Antipasin Galliaan, jossa hän vietti
elämänsä lopun. Erityisesti jäin kuitenkin pohtimaan, miksi Sahlberg
nosti Johannes Kastajan niin isoon rooliin ja sivuutti Nasaretilaisen
teloituksen melkein sivulauseessa. Sahlbergin kirjoittaa loistavasti,
mutta hänkin sortui jossain kirjan loppupuolella vetämään johtopäätöstä.
Se aiheutti minulle infernaalisen pettymyksen, josta toipuminen kesti
päiviä.
Aslanin
Kapinallinen on tutkimuksiin perustuva tietokirja historiallisesta
Nasaretilaisesta ja hänen ajastaan. Erittäin mielenkiintoinen ja hyvä
lukuinen runsaista lähdeviitteistä huolimatta. Tästä kirjasta sain myös
oivalluksen, miksi Sahlberg nosti Johannes Kastajan niin näkyvään
rooliin kirjassaan. Sehän oli tietysti älykkään kirjailijan älykäs
valinta. Johannes Kastaja kastoi myös Nasaretilaisen ja tämä oli ainakin
jonkin aikaa myös Johannes Kastajan seuraaja. Miksi Jeesus meni
kastettavaksi vaikka myöhemmin julisti olevansa Messias ja Jumalan
poika? Tämä on Aslanin kirjan mukaan kiusallinen kysymys kirkolle eikä
siihen oikein löydy vastausta, selityksiä kylläkin. Tätä taustaa vasten
Sahlbergin valinta on oivallinen. Monia muitakin kysymyksiä kirja
herättää eikä syyttä. Kannatti lukea nämäkin kirjat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti