keskiviikko 21. lokakuuta 2015

Misha Glenny: Hämärän markkinat (Tammi 2012)



Nettirikollisuudesta ja hakkeroinnista on tullut nykyisen maailman uusi rikollisuuden ala, joka on suurelle yleisölle aika tuntematonta ja etäistä. Tämän kirjan lukeminen teki minuun hyytävän vaikutuksen, kun tajusin kuinka laajaa ja monipuolista tämä toiminta on.
 
Glenny on haastatellut kirjaansa varten henkilöitä molemmin puolin lain huojuvaa aitaa ja kirjaa lukee kuin jännitysnäytelmää, jossa lainvartijat tuntuvat yleensä olevan myöhässä, voimattomia ja auttamatta tyhmempiä ja teknisiltä taidoiltaan huonompia kuin nörtit hakkerit. Kyllä poliisit joissakin tapauksissa myös onnistuvat ja saavat jopa syytteitä nostetuksi.

Älykkyys yhdistettynä luovuuteen ja anarkiaan tekee hakkereista vaarallisia. Tämä nettirikollisuuden ala on myös aivan oma varjomaailmansa, jossa on monennäköisiä toimijoita. Heillä on omat sivustonsa netissä, jossa on kaupan korttien lukulaitteita, ihmisten pankkitunnuksia ja mitä vain kuvitella saattaa. Vaikka kyse on rikollisesta toiminnasta, tunnen silti pientä ihailua näitä kekseliäitä nörttejä kohtaan. Voin kuvitella hyvin millaisen kiksin saa murtautumalla jonkin ison laitoksen, esimerkiksi Pentagonin, järjestelmään. Kaikki eivät kuitenkaan ole asialla pelkkää näyttämisen haluaan ja he ovat vaarallisia.

Helsingin Sanomissa oli 15.10.2015 kirjoitus otsikolla ”Jos hakkeiden sulattama terästehdas ei huoleta, pelkää edes jääkaappisi puolesta”. Jääkaapin saa nimittäin lähettämään spämmiä maailmalle ja hakkerit paljastivat tietoturvan aukon, jolla Jeepin eräs automalli voitiin ottaa etähallintaan, jolloin kuljettajasta tuli matkustaja. Nämä ovat kuitenkin viattomia juttuja.


Täysin toisenlainen tapaus on vuonna 2014 saksalaisen terästehtaan masuunin ylikuumentuminen ja sulaminen, jonka aiheutti Venäjältä asennettu haittaohjelma. Kirjassa todetaan, että Venäjä ja muut entiset itäblokin maat antavat hakkeiden toimia kunhan he tekevät hyökkäyksiä vain länsimaita kohtaa ja jättävät omat rauhaan.

Nyt suli vain terästehtaan masuuni ja tuotantolaitos tuhoutui, mutta miten kävisi jos tällainen hyökkäys kohdistuisi ydinvoimalaan? Silloin voisimme olla kaulaamme myöten, jos emme uraanissa niin ainakin ureassa.

Suosittelen kirjaa kaikille kauhukirjallisuuden ja dekkareiden ystäville. Meidän on aika pelätä jääkaappiemme ja muiden teknisten laitteidemme puolesta. Mikroaaltouunisi voi vakoilla sinua juuri nyt.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti